Nevski Prospekt – Nevan valtakatu. Pietarin sydän.

Nevski prospekt. Nevskiy prospekt. Nevskyi prospekt. Nevsky prospekt. Невский проспект. Nevan valtakatu. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. On ilmiselvää, että Nevski prospekt – kaupungin pääkatu – on Pietarin sydän.

Tämän 4,5 kilometriä pitkän kuusi-kahdeksankaistaisen monsterin varrella tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee murskaava valtaosa Pietarin nähtävyyksistä ja keskeisistä ajanviettopaikoista. Kun minulta kysytään, minne Pietarissa kannattaa turistin mennä, vastaan että “aloita Nevski prospektin päästä ja kävele sen läpi. Aina, kun näkyy jotain mielenkiintoista, poikkea sinne”. Toinen vakiovastaus on “avaa TripAdvisor ja käy suosiojärjestyksessä paikat läpi.

Minulla oli etuoikeus asua Nevski prospektin välittömässä läheisyydessä vaihto-opiskeluaikoinani. Pietarin valtiollisen talousyliopiston (Saint Petersburg State University of Economics (UNECON), Санкт-Петербургский государственный экономический университет (СПБГЭУ)) pääkampus sijaitsee Kazanin katedraalin kyljessä Gribojedovin kanavan rantakadulla, ja asuin kampuksella sijaitsevassa asuntolassa. Nevski prospekt ja ydinkeskusta, muun Pietarin tavoin, tuli tutuksi. Pietari on toinen kotikaupunkini, jonne matkustan edelleen usein.

Talvipalatsi - Nevski prospektin alkupiste
Talvipalatsi, jossa sijaitsee maailmankuulu Eremitaasi-museo, on Pietarin kuuluisin nähtävyys

Kuten mainittu, Nevski prospektin varrella sijaitsee suurin osa Pietarin nähtävyyksistä. Kadun länsipäässä sijaitsee Palatsiaukio, jonka laidalla seisoo todennäköisesti Pietarin kuuluisin nähtävyys Talvipalatsi. Talvipalatsi on maailmankuulun Eremitaasi-taidemuseon koti. Eremitaasilla on tiloja myös muissa Palatsiaukion ympärillä olevissa rakennuksissa, kuten Pääesikunnassa.

Hieman Nevskin varrella olevia paikkoja vuodelta 2016

Palatsiaukiota vastapäätä kadun toisella puolella on Admiraliteetti ja Aleksanterin puisto, jota pitkin pääsee Iisakinkirkolle sekä Pronssiratsastaja-patsaan luokse. Jatkamalla katua kohti itää Moika-joen yli, saavutaan seuraavalle nähtävyysryppäälle Gribojedovin kanavan ja Nevan valtakadun risteyksessä. Kazanin katedraali, Kirkko veren päällä, Signerin talo, Gostiny dvor-tavaratalo, Pietarin talousyliopisto ja Pankkisilta, jota koristavat grifonit, Jekaterinan puisto, Aleksanterin teatteri… niin paljon nähtävyyksiä, että ei meinaa painomuste riittää.

Kazanin katedraali Nevan valtakadulla
Kazanin katerdraali on näyttävä kompleksi keskeisellä paikalla

En kuitenkaan aio listata kaikkea nähtävää mekaanisesti. Sinun on vain mentävä paikan päälle näkemään ja kokemaan itse 🙂 Minun tekisi mieli kirjoittaa jotain alkuperäistä eikä vain toistella samaa, mitä kaikki muutkin – tietoa, jota saa perus turisti-infosta. Lisäksi minun on hieman hankala kirjoittaa Pietarin nähtävyyksistä, koska puolipaikallisena asiat, jotka voivat olla lukijasta mielenkiintoisia, ovat minulle jo niin arkisia, etten muista tai hoksaa kirjoittaa niistä.

Kirkko veren päällä
Kirkko veren päällä on eräs Pietarin symbolisista rakennuksista.

On Pietarissa muutakin

Nevski prospektilla on myös varjopuoli. Se on todella ruuhkainen sekä autoista että ihmisistä. Siellä on pölyistä ja meluista. Kesällä se on aivan tukossa turisteista eikä näin “paikallisena” tee mieli lähteä pööpöilemään heidän keskelleen.

Anekdootti: kaupungilla kävely on venäläisten lempiharrastuksia. Tai no, enemmänkin kaupungilla haaveilu ja laahustaminen. Kävelyprosessiin saattaa myös kuulua äkillinen pysähtyminen tai suunnanmuutos keskellä jalkakäytävää. (Moni) suomalainen – yleensä itseni mukaan lukien – puolestaan on tottunut kulkemaan tehokkaasti paikasta A paikkaan B. Muistan Pietarissa asuessani oppineeni liikkumaan tarvittaessa varsin sulavasti ja liukkaasti ihmismassan seassa ja läpi. Muistan myös olleeni venäläistyylisellä stressivapaalla käyskentelevällä kävelyllä venäläisen neitokaisen kanssa Nevskillä, kun takaani kuului selvällä isänmaan kielellä, kuinka “nää ei perkele osaa kävellä kunnolla saatana”, samalla kun pariskunta puikkelehti kävelijöiden ohitse.

Koin tilanteen huvittavana, mutta en paljastanut identiteettiäni. Ehkä joskus, vaikkapa lomalla ollessaan, voisi ottaa astetta rauhallisemmin ja kävellä hieman hitaammin ja naatiskella näkymistä. Lomalla tosin rentoudutaan yleensä vaikka hampaat irvessä ja mieluusti laikka hieman punaisena.

Varjopuolista vielä: voisi kuvitella, että Nevski olisi jotenkin vaarallinen paikka, mutta itse en ole kokenut oloani turvattomaksi koskaan – edes yöllä. Ehkäpä siksi, että Nevskillä on vuorokauden ympäri melko paljon ihmisiä, jolloin häirityksi tulemisen vaara on mahdollisesti pienempi. Toisaalta olen pyrkinyt käyttämään maalaisjärkeä ja käyttäytymään neutraalisti joka tilanteessa, jotten olisi kiinnostava kohde.

Varsinainen varjopuoli on, että kun Nevskin on nähnyt tarpeeksi monta kertaa, ei se tietystikään enää sytytä samalla tapaa kuin ensimmäisillä kerroilla. Usein pyrinkin nykyään etsimään jotain muita ajanviettopaikkoja kuin Nevski ja aivan ydinkeskusta. Olen tullut vanhaksi.

Venäläisiä palkkasotilaita Valko-Venäjällä presidentinvaalien alla

Silmiini osui tänään mielenkiintoinen uutinen. Yle välitti uutistoimisto Beltan uutisen, jonka mukaan Minskin lähettyvillä paikalliset viranomaiset pidättivät 28.-29.7.2020 välisenä yönä 32 yksityinen sotilasyritys Wagnerin taistelijaa.

Beltan artikkelin mukaan turvallisuusviranomaiset saivat tiedon, että 200 taistelijaa on saapunut Valko-Venäjän alueelle horjuttaakseen tilannetta presidentinvaalikampanjan alla. Venäläisillä oli mukanaan kullakin pientä käsimatkatavaraa ja koko porukalle kolme suurta painavaa matkalaukkua, joiden liikutteluun tarvittiin useaa miestä.

Beltan mukaan ryhmä oli saapunut Minskiin 24.7.-25.7.2020 välisenä yönä ja asettunut hotelliin. Heidän oli tarkoitus poistua seuraavana päivänä, mutta he poistuivatkin vasta 27.7.2020 ja suuntasivat Minskin alueelle sijaitsevaan parantolaan.

Belta kertoo, kuinka parantolan henkilökunnan mukaan huomio kiinnittyi saapuneiden turisteille epätavalliseen käytökseen ja yhtenevään sotilastyyppiseen vaatetukseen. Saapuneet eivät käyttäneet alkoholia eivätkä hyödyntäneet “viihdepalveluita”. He pysyivät erillään ja yrittivät olla kiinnittämättä itseensä huomiota. Saapuneet tutkivat aluetta tarkkaan pienissä ryhmissä.

Beltan artikkelissa listataan vielä kunkin pidätetyn nimi ja syntymäaika. Ilmeisesti televisiossa oli vielä esitelty – itä-eurooppalaiseen tyyliin – alusvaatteillaan olevia pidätettyjä ja heiltä takavarikoituja tavaroita.

Spekulaatiota

Ylen artikkelissa spekuloidaan Reutersin tietojen pohjalta, että taistelijat saattoivat olla matkalla Afrikkaan, sillä taistelijoiden tavaroiden joukossa oli muun muassa sudanilaista rahaa ja sim-kortti. Artikkelissa todetaan, että Venäjältä lähtee vain rajoitetusti kansainvälisiä lentoja, toisin kuin Valko-Venäjältä.

Kuulostaa mahdolliselta. Siirtyminen Afrikkaan olisi helpompaa ja toisaalta palkkasotilaiden on varmasti parempi näyttää tulevan jostain muualta kuin suoraan kotimaastaan.

Toisaalta ulkomaalaisten taistelijoiden jääminen valkovenäläisten turvallisuuspalveluiden haaviin on kuin lahja Valko-Venäjän valtaapitäville: mikä parempi propagandan perusta, kuin ulkopuolelta tuleva uhka. Ajoitus ei olisi voinut olla parempi presidentinvaalien alla.

Ryppy rakkaudessa?

Venäjä on alkanut painostaa Valko-Venäjää syventämään maiden välistä yhteistyötä ja integraatiota. Kuten Ilta-Sanomat kirjoitti vuonna 2018: “Venäjän ja Valko-Venäjän välillä kipunoi nyt poikkeuksellisen voimakkaasti [….] Virallisesti kaiken takana on vain normaali talouspoliittinen kiista kaasun ja öljyn hinnasta, mutta todellisuudessa Venäjän epäillään painostavan Valko-Venäjää entistä tiiviimpään valtioliittoon kanssaan.”

Joulukuussa 2018 Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev ilmoitti Venäjän olevan valmis liikkumaan kohti syvempää valtioliittoa Valko-Venäjän kanssa. Valko-Venäjällä tämä otettiin laajalti uhkauksena. Valko-Venäjän ollessa riippuvainen Venäjältä tulevasta halvasta öljystä ja kaasusta, Venäjä voi käyttää asetelmaa hyödykseen vipuvartena Valko-Venäjän kanssa käytävissä neuvotteluissa.

On esitetty, että Venäjä haluaisi muodostaa uuden liittovaltion ja jopa nielaista Valko-Venäjän. Eräs skenaario on, että uudessa liittovaltiossa pätisi uusi perustuslaki, jolloin esimerkiksi Venäjän presidentti Vladimir Putin voisi jatkaa uuden liittovaltion johtajana entistä pidempään. Mutta tätä spekuloitiin ennen Venäjän perustuslakimuutoksia.

Kuten tiedämme, vastikään vahvistetuilla Venäjän perustuslakimuutoksilla istuva presidentti voi asettua ehdolle presidentinvaaleissa vielä kaksi kertaa, joten teoriassa Putin voisi pysyä vallassa vuoteen 2036 asti. Tästä näkökulmasta liittovaltion perustaminen on nykyään vähemmän perusteltua.

Oli niin tai näin, Valko-Venäjän presidentti Lukashenko on kierrellyt ja kaarrellut sekä luovinut läpi syvempään integraatioon liittyvässä keskustelussa. Lukashenkon suosio on tällä hetkellä pohjalukemissa, jopa vain 3%. Hän on estänyt useiden opposition edustajien pääsyn ehdokkaaksi presidentinvaaleissa – selvästi turvatakseen omaa jatkoaan.

Nyt mieleeni tuleekin, että olisiko isoveli Venäjä halukas horjuttamaan mielialaa Valko-Venäjällä -ensisijaisesti vaalien alla, jotta saataisiin toinen, helpompi tapaus presidentiksi Lukashenkon tilalle, jonka kanssa edistää integraatiota – toissijaisesti vaalien jälkeen, jolloin epävakaassa tilanteessa halukkaan osapuolen helpompi ajaa omia intressejään.

Juuri tästä näkökulmasta uutinen siitä, että Wagnerin taistelijoita on pidätetty Valko-Venäjällä, on erityisen mielenkiintoinen. On selvää, että valtapeli on kovaa. Katsotaan, kuka siitä selviää voittajana.

Mielenosoitusperustuslakimuutoksia vastaan Moskovassa – kyteekö Venäjällä?

Moskovassa osoitettiin mieltä 15. heinäkuuta perustuslakimuutoksia vastaan. Venäläinen yhteiskunnallisista aiheista kirjoittava ja videokuvaava bloggaaja Ilja Varlamov raportoi tapahtumien keskeltä, kuinka mielenosoittajat kokoontuivat Moskovan Pushkinin aukiolle protestoimaan perustuslakimuutosäänestystä ja sen tulosta, jota he eivät tunnusta, vaatien tuloksen hylkäämistä. Pushkinin aukio on suosittu mielenosoituspaikka, ja se sijaitsee vajaan parin kilometrin päässä Moskovan Kremlistä.

Mielenosoitus oli ensimmäinen mittava mielenosoitus Moskovassa sitten koronavirusepidemiasta johtuneen käsketyn itse-eristäytymisjakson (kotikaranteeni) alkamisen. Mielenosoitukseen osallistui muutama sata ihmistä, siitä ei ilmoitettu etukäteen viranomaisille eikä sillä ollut viranomaisten lupaa.

Varlamovin mukaan Pushkinin aukiolla mielenosoitus oli rauhallinen – paikalla käytiin keskustelua ja kerättiin allekirjoituksia. Poliisi ei tässä vaiheessa puuttunut mielenosoitukseen.

Myöhemmin mielenosoitus päätti lähteä liikkeelle kulkueena pitkin Moskovan katuja. Mielenosoittajat huutivat iskulauseita, kuten “Moskova, tule ulos (protestoimaan)!” (“Москва, выходи!”), “Me olemme valta(apitäviä)!” (“Мы здесь власть”) sekä useissa mielenosoituksissa kuultu “Putin on varas” (“Путин – вор!”). Yllä linkatulta videolta näkee, kuinka suurin osa mielenosoittajista on nuoria aikuisia.

Mielenosoittajien päädyttyä Petrovka-kadulle, poliisin erikoisjoukkojen OMON:in edustajat puuttuivat toimintaan alkaen pidättää mielenosoittajia. Itsenäisen mediaprojekti OVD-Infon mukaan reilu sata ihmistä pidätettiin. Yle raportoi, että myös toimittajia on päätynyt pidätettyjen joukkoon.

Kommentti: vaikea sanoa, miten pidätykset ovat tehty. Omien kokemusteni mukaan OMON ei pidätä systemaattisesti kaikkia, vaan valikoi “hankalia tapauksia”. Myös videolta voidaan todeta, että kaikkia mielenosoittajia tai edes suurinta osaa ei pistetty häkkiin, vaan joukosta eroteltiin yksittäisiä henkilöitä. Siihen, miksi toimittajia on päätynyt pidätettäväksi, on vaikea arvioida

Mielenosoitukset ovat jälleen aktivoituneet

Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan takia Venäjällä ei ole viime aikoina osoitettu mieltä. Kuitenkin nyt, kun rajoitukset ovat lieventymässä, on kansalaistoimintakin aktivoitunut. Venäjän Kauko-Idässä Habarovskissa on osoitettu mieltä alueen kuvernööriä vastaan nostettuja syytteitä vastaan. Ympäri Venäjää on osoitettu mieltään ja oma käsitykseni on, että yleinen ilmapiiri on kielteinen ja kyllästynyt.

Jännittävää seurata, miten tilanne itänaapurissa kehittyy, kovenevatko mielenosoitukset ja vastaavasti viranomaisten otteet. Viime vuosisatoina on nähty, että venäläiset kärvistelevät tiettyyn pisteeseen asti, kunnes muutos tapahtuu rytinällä. Se kai on se maan tapa.

Venäjän perustuslakiuudistus – mitä et välttämättä kuullut: elinikäinen senaattorius

Venäjän perustuslakiuudistus oli tärkeimpiä poliittisia uutisia koko keväänä – äänestys kesti viikon, ja se huipentui yleiseen äänestyspäivään 1. heinäkuuta, joka oli myös yleinen vapaapäivä.

Perustuslakiuudistuksen sisältö on varsin pitkä. Muutoksia oli yhteensä 206. Ne sisälsivät kaikkea poliittisten elinten roolien muutoksista aina luonnon- ja eläintensuojeluun. Hallituksen on nyt “suojeltava maan ainutlaatuista luonnon monimuotoisuutta ja muodostettava yhteiskuntaan vastuullista asennetta eläimiä kohtaan”

Alkuperäisessä presidentti Vladimir Putinin muutosehdotuksessa tammikuulta 2020 oli vain kymmenen kohtaa. Ne käsittelivät lähinnä Venäjän asemaa kansainvälisessä lainsäädännössä sekä vaatimuksia sekä presidentille että muille valtaapitäville – muun muassa muutoksen siitä, että yksi henkilö voisi toimia presidenttinä maksimissaan yhteensä kaksi kautta.

Toisessa luennassa maaliskuun 2020 alussa parlamentin ala- ja ylähuoneet lisäsivät perustuslakimuutoksiin kohtia, jotka koskivat Venäjän historiaa ja poliittista järjestelmää, perinteisiä perhearvoja ja kansalaisoikeuksia, parlamentin vallan vähentämistä ja presidentin vallan lisäämistä, rajoituksia paikallishallintoihin, oikeuslaitoksen reformia sekä kansainvälisen oikeuden roolia.

Nyt on pakko nollata

Yleisesti on todettu, että avainasemassa perustuslakiuudistuksessa oli istuvan presidentti Vladimir Putinin valtakausien “nollaaminen”, joka sai huomattavan painon lähes kaikissa medioissa.

Nollaamista esitti parlamentin alahuoneen edustaja, maailman ensimmäinen naiskosmonautti Valentina Tereshkova maaliskuun 2020 puolivälissä. Itse asiassa hän sanoi suoraan, että Putinin on jatkettava vallassa. Hän totesi, että joko perustuslaista on poistettava kokonaan rajoitukset presidentin valtakaudelle tai istuvan presidentin valtakaudet on nollattava, jotta hän voisi asettua ehdolle päivitetyn perustuslain ollessa voimassa.

Itse koen, että perusteluna oli karkeasti sanottuna se, että nyt kun presidentin valtakausien määrää ollaan rajoittamassa siten, että kahden peräkkäisen kauden sijaan yksi henkilö voi olla vallassa korkeintaan yhteensä kaksi kautta, on reilua, että istuvan presidentin kaudet nollataan, jotta hän voi, kuten kuka tahansa venäläinen, asettua ehdolle seuraavissa vaaleissa. Aloitetaan ikään kuin puhtaalta pöydältä. Tereshkova painotti, että mitä haittaa on siitä, että voi asettua ehdolle. Lopullisen päätöksen presidentin valinnasta tekee Venäjän kansa.

Tämän jälkeen Duuma tuki Tereshkovan esitystä. Pian Putin sai kuulla esityksestä ja saapui alahuoneeseen pitämään puheen. Hän kiitti alahuonetta tuesta ja totesi, että esitys tulee voimaan vain, mikäli kansa tukee perustuslakimuutoksia äänestyksessä.

Kuten tiedämme, kansa äänesti yli 77 % puolesta, ja perustuslakimuutokset astuivat voimaan.

Venäjän perustuslakiuudistusta käsiteltiin myös suomalaisessa mediassa melko laajasti. Yle tarttui lähinnä sosiaalipoliittis-ideologisiin muutoksiin [1, 2], kuten uskontoon ja avioliiton asemaan liittyviin muutoksiin. Samoin Helsingin Sanomat kiinnitti huomiota uskontoon, avioliittoon ja sosiaalikysymyksiin. Ilta-Sanomat käsitteli muutoksia aavistuksen laajemmin ottaen huomioon poliittisten elinten muutokset uudessa laissa. Suomalaisessa mediassa jäi mielestäni kuitenkin huomioimatta kenties kaikkein mielenkiintoisin perustuslakiuudistus.

Koskemattomuus, liittoneuvosto ja elinikäiset senaattorit

Venäjän presidentillä on presidentillinen koskemattomuus. Entisten presidenttien koskemattomuudesta on säädetty liittovaltion lailla, mutta nyt koskemattomuudesta säädetään perustuslaissa. Näin lakia vahvistetaan.

Perustuslakiuudistus takaa sen, että tulevaisuudessa myös entiset presidentit nauttivat koskemattomuutta, joka voidaan riistää parlamentin ylähuoneen toimesta parlamentin alahuoneen alulle laittamien maanpetos- tai muiden vakavien rikossyytteiden perusteella. Syytteiden on oltava korkeimman oikeuden vahvistamia ja perustuslakituomioistuimen ratkaisemia.

Tämän lisäksi entisistä presidenteistä tulee automaattisesti elinikäisiä parlamentin ylähuoneen jäseniä eli niin kutsuttuja senaattoreita. Kuten äsken saimme tietää, ylähuoneen jäsenet ovat samoja henkilöitä, jotka päättävät entisten presidenttien immuniteetin poistamisesta. Ylähuoneen jäsenillä on myös immuniteetti, joka voidaan poistaa vain valtakunnansyyttäjän aloitteesta. Täten entisten presidenttien immuniteetti pitää poistaa kahdesti – ensin presidentillinen ja sitten senaattorin immuniteetti.

Istuvan presidentin presidenttiyden jälkeisen ajan on aiemmin arvioitu olevan epävarma. On arvioitu, että hän ei voisi koskaan astua alas vallasta, koska se altistaa hänet mahdollisille syytteille uuden valtaapitävän kaudella. Näillä perustuslakimuutoksilla on luotu ja vahvistettu mahdollisuuksia, mistä jatkossa valita: joko hän asettuu ehdolle presidentiksi vuonna 2024 pyrkien jatkamaan kuten tähänkin asti tai hän siirtyy elinikäisen senaattorin oikeuksin “eläkkeelle” – oikeuksin, jotka takaavat hänelle turvaa oikeussyytteitä vastaan, joita häntä vastaan saatettaisiin nostaa.

Ehkäpä vielä koemme jymy-yllätyksen eikä Putin asetukaan ehdolle vuoden 2024 vaaleissa.

Venäjällä pula johtajaroolimalleista, Suomessa Venäjä-osaajista

Osallistuin torstaina 29. marraskuuta 2018 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Töölön kampuksella järjestettyyn Opportunities in Russia -seminaariin. Seminaarin järjestivät Suomalais-venäläisen tieteellisen ja teknologisen yhteistyön komission yhteiskuntatieteiden työryhmä ja Suomen Venäjä-kerho yhteistyössä Aalto-yliopiston Center for Markets in Transition (CEMAT) -tutkimuskeskuksen kanssa.

FinRus Researchin mukaan seminaarin taustalla oli Venäjän kanssa asioivilta yrityksiltä ja julkiselta sektorilta kummunnut huoli opiskelijoiden vähenevästä Venäjä-mielenkiinnosta. Näillä tahoilla on vaikeuksia löytää Venäjä-osaajia. Seminaarissa haluttiin parantaa opiskelijoiden Venäjä-tietoisuutta esittelemällä uramahdollisuuksia ja kehitysnäkymiä Venäjällä. jotta opiskelijat saataisiin innostumaan Venäjästä yleisestä poliittisesta ilmapiiristä huolimatta. Olen ollut jo pidemmän aikaa kiinnostunut Venäjästä markkinana, joten kutsun saavuttua sähköpostiin ilmoittauduin mielenkiinnolla osanottajaksi.

Jatka lukemista “Venäjällä pula johtajaroolimalleista, Suomessa Venäjä-osaajista”