Venäjän perustuslakiuudistus – mitä et välttämättä kuullut: elinikäinen senaattorius

Venäjän perustuslakiuudistus oli tärkeimpiä poliittisia uutisia koko keväänä – äänestys kesti viikon, ja se huipentui yleiseen äänestyspäivään 1. heinäkuuta, joka oli myös yleinen vapaapäivä.

Perustuslakiuudistuksen sisältö on varsin pitkä. Muutoksia oli yhteensä 206. Ne sisälsivät kaikkea poliittisten elinten roolien muutoksista aina luonnon- ja eläintensuojeluun. Hallituksen on nyt “suojeltava maan ainutlaatuista luonnon monimuotoisuutta ja muodostettava yhteiskuntaan vastuullista asennetta eläimiä kohtaan”

Alkuperäisessä presidentti Vladimir Putinin muutosehdotuksessa tammikuulta 2020 oli vain kymmenen kohtaa. Ne käsittelivät lähinnä Venäjän asemaa kansainvälisessä lainsäädännössä sekä vaatimuksia sekä presidentille että muille valtaapitäville – muun muassa muutoksen siitä, että yksi henkilö voisi toimia presidenttinä maksimissaan yhteensä kaksi kautta.

Toisessa luennassa maaliskuun 2020 alussa parlamentin ala- ja ylähuoneet lisäsivät perustuslakimuutoksiin kohtia, jotka koskivat Venäjän historiaa ja poliittista järjestelmää, perinteisiä perhearvoja ja kansalaisoikeuksia, parlamentin vallan vähentämistä ja presidentin vallan lisäämistä, rajoituksia paikallishallintoihin, oikeuslaitoksen reformia sekä kansainvälisen oikeuden roolia.

Nyt on pakko nollata

Yleisesti on todettu, että avainasemassa perustuslakiuudistuksessa oli istuvan presidentti Vladimir Putinin valtakausien “nollaaminen”, joka sai huomattavan painon lähes kaikissa medioissa.

Nollaamista esitti parlamentin alahuoneen edustaja, maailman ensimmäinen naiskosmonautti Valentina Tereshkova maaliskuun 2020 puolivälissä. Itse asiassa hän sanoi suoraan, että Putinin on jatkettava vallassa. Hän totesi, että joko perustuslaista on poistettava kokonaan rajoitukset presidentin valtakaudelle tai istuvan presidentin valtakaudet on nollattava, jotta hän voisi asettua ehdolle päivitetyn perustuslain ollessa voimassa.

Itse koen, että perusteluna oli karkeasti sanottuna se, että nyt kun presidentin valtakausien määrää ollaan rajoittamassa siten, että kahden peräkkäisen kauden sijaan yksi henkilö voi olla vallassa korkeintaan yhteensä kaksi kautta, on reilua, että istuvan presidentin kaudet nollataan, jotta hän voi, kuten kuka tahansa venäläinen, asettua ehdolle seuraavissa vaaleissa. Aloitetaan ikään kuin puhtaalta pöydältä. Tereshkova painotti, että mitä haittaa on siitä, että voi asettua ehdolle. Lopullisen päätöksen presidentin valinnasta tekee Venäjän kansa.

Tämän jälkeen Duuma tuki Tereshkovan esitystä. Pian Putin sai kuulla esityksestä ja saapui alahuoneeseen pitämään puheen. Hän kiitti alahuonetta tuesta ja totesi, että esitys tulee voimaan vain, mikäli kansa tukee perustuslakimuutoksia äänestyksessä.

Kuten tiedämme, kansa äänesti yli 77 % puolesta, ja perustuslakimuutokset astuivat voimaan.

Venäjän perustuslakiuudistusta käsiteltiin myös suomalaisessa mediassa melko laajasti. Yle tarttui lähinnä sosiaalipoliittis-ideologisiin muutoksiin [1, 2], kuten uskontoon ja avioliiton asemaan liittyviin muutoksiin. Samoin Helsingin Sanomat kiinnitti huomiota uskontoon, avioliittoon ja sosiaalikysymyksiin. Ilta-Sanomat käsitteli muutoksia aavistuksen laajemmin ottaen huomioon poliittisten elinten muutokset uudessa laissa. Suomalaisessa mediassa jäi mielestäni kuitenkin huomioimatta kenties kaikkein mielenkiintoisin perustuslakiuudistus.

Koskemattomuus, liittoneuvosto ja elinikäiset senaattorit

Venäjän presidentillä on presidentillinen koskemattomuus. Entisten presidenttien koskemattomuudesta on säädetty liittovaltion lailla, mutta nyt koskemattomuudesta säädetään perustuslaissa. Näin lakia vahvistetaan.

Perustuslakiuudistus takaa sen, että tulevaisuudessa myös entiset presidentit nauttivat koskemattomuutta, joka voidaan riistää parlamentin ylähuoneen toimesta parlamentin alahuoneen alulle laittamien maanpetos- tai muiden vakavien rikossyytteiden perusteella. Syytteiden on oltava korkeimman oikeuden vahvistamia ja perustuslakituomioistuimen ratkaisemia.

Tämän lisäksi entisistä presidenteistä tulee automaattisesti elinikäisiä parlamentin ylähuoneen jäseniä eli niin kutsuttuja senaattoreita. Kuten äsken saimme tietää, ylähuoneen jäsenet ovat samoja henkilöitä, jotka päättävät entisten presidenttien immuniteetin poistamisesta. Ylähuoneen jäsenillä on myös immuniteetti, joka voidaan poistaa vain valtakunnansyyttäjän aloitteesta. Täten entisten presidenttien immuniteetti pitää poistaa kahdesti – ensin presidentillinen ja sitten senaattorin immuniteetti.

Istuvan presidentin presidenttiyden jälkeisen ajan on aiemmin arvioitu olevan epävarma. On arvioitu, että hän ei voisi koskaan astua alas vallasta, koska se altistaa hänet mahdollisille syytteille uuden valtaapitävän kaudella. Näillä perustuslakimuutoksilla on luotu ja vahvistettu mahdollisuuksia, mistä jatkossa valita: joko hän asettuu ehdolle presidentiksi vuonna 2024 pyrkien jatkamaan kuten tähänkin asti tai hän siirtyy elinikäisen senaattorin oikeuksin “eläkkeelle” – oikeuksin, jotka takaavat hänelle turvaa oikeussyytteitä vastaan, joita häntä vastaan saatettaisiin nostaa.

Ehkäpä vielä koemme jymy-yllätyksen eikä Putin asetukaan ehdolle vuoden 2024 vaaleissa.